Kunnanhallitus
Esityslista 02.11.2026/Asianro 4

Kunnanhallitus 29.6.2026 § 167 

 Asian valmistelija(t): talous- ja hallintojohtaja Matias Penttinen

Kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteinen valtuustoryhmä jätti valtuuston 27.4.2026 kokouksessa toimenpidealoitteen testamenttirahoituksella toteutetavaan julkisesta rokotusohjelmasta puuttuvaan pneumokokki-, vyöruusu- ja RSV-rokotusten käyttöönottoon Joutsan varttuneelle väelle. 

Esittelijä Kunnanjohtaja Harri Nissinen

Päätösehdotus Kunnanhallitus päättää lähettää aloitteen hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Mika Sirkan ja hyvinvointikoordinaattori Johanna Pajusen valmisteltavaksi.

Päätös Hyväksyttiin päätösehdotuksen mukaisesti.

Kunnanhallitus 2.11.2026    

115/00.02.00/2026  

 Asian valmistelija(t): hyvinvointi- ja sivistysjohtaja Mika Sirkka, hyvinvointikoordinaattori Johanna Pajunen

Kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteinen valtuustoryhmä jätti kunnanvaltuuston kokouksessa 27.4.2026 toimenpidealoitteen, jossa esitetään pneumokokki-, vyöruusu- ja RSV-rokotusten lisäämistä kunnan hyvinvointisuunnitelmaan. Aloitteen mukaan kansallisen rokotusohjelman ulkopuolelle jääviä rokotuksia tarjottaisiin Joutsan varttuneelle väestölle kunnan käytössä olevilla testamenttivaroilla.

Kunnanhallitus käsitteli aloitetta 29.6.2026 §:ssä 167 ja osoitti sen jatkovalmisteluun. Aloitteen valmistelu on annettu hyvinvointi- ja sivistysjohtajan sekä hyvinvointikoordinaattorin tehtäväksi.

Aloitteeseen liittyen valtuutettu Kalle Willman lähetti perustelumuistion, jossa pneumokokki- ja vyöruusurokotusten arvioidaan vähentävän ikääntyneen väestön sairastavuutta ja hyvinvointialueen palvelujen tarvetta. RSV-rokotuksen osalta perustelumuistiossa todetaan, ettei aikuisten rokottamiselle ole tällä hetkellä vastaavaa kansallista suositusta. Aloitteessa esitetään lisäksi alustavia laskelmia rokotteiden hankintakustannuksista ja mahdollisista kohderyhmistä.

Kansallinen rokotusohjelma ja järjestämisvastuu

Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset ovat niiden kohderyhmille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotusohjelmasta päättää sosiaali- ja terveysministeriö, rokotteet rahoitetaan valtion talousarviosta ja hyvinvointialueet vastaavat rokotusten käytännön järjestämisestä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos antaa rokotusohjelman toteuttamista koskevia ohjeita sekä seuraa ohjelman toteutumista, turvallisuutta ja vaikuttavuutta. [thl.fi]

Kunta voi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistehtävässään tukea kuntalaisten hyvinvointia erilaisin toimenpitein. Mahdollinen rokotusten rahoittaminen kansallisen rokotusohjelman ulkopuolella edellyttäisi kuitenkin erillistä arviointia ainakin kunnan toimivallasta, testamenttivarojen käyttöehdoista, yhdenvertaisuudesta, hankinnasta, rokotusten käytännön järjestämisestä sekä henkilötietojen ja terveystietojen käsittelystä.

Kunta on pyytänyt elokuun alussa 2026 Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta asiantuntija-arviota aloitteessa esitetyistä rokotuksista sekä kunnan mahdollisesta roolista niiden rahoittajana ja järjestäjänä. Asian etenemistä tiedusteltaessa THL:n kirjaamon 4.9.2026 antaman tiedon mukaan kysymykset olivat tuolloin THL:n väestöosaston kehittämisjohtajan ja juristin käsiteltävinä. Aloitteen valmistelun tässä vaiheessa 23.10. emme ole saaneet THL:n vastausta kysymyksiin.

Pneumokokkirokotus

Pneumokokkibakteeri voi aiheuttaa muun muassa keuhkokuumetta, aivokalvotulehdusta ja vakavan yleisinfektion.  Pneumokokkikonjugaattirokotetta tarjotaan kansallisessa rokotusohjelmassa lapsille ja erikseen määritellyille lääketieteellisille riskiryhmille. Rokottaminen on yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä pneumokokkitauteja. Pneumokokkirokotteet ovat osa lasten rokotusohjelmaa useimmissa EU:n/ETA:n jäsenvaltioissa. https://vaccination-info.europa.eu/fi/pneumokokkitaudit

Aikuisten osalta maksuttoman rokotuksen kohderyhmiin kuuluvat THL:n nykyohjeen mukaan muun muassa 65–84-vuotiaat astmaa tai keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä tietyt muut riskiryhmät. [thl.fi]

THL suosittelee pneumokokkikonjugaattirokotetta myös kansallisen rokotusohjelman ulkopuolella henkilöille, joilla on sairauden tai lääkityksen vuoksi erityisen suuri riski saada vakava pneumokokki-infektio tai siihen liittyvä komplikaatio. Näissä tapauksissa rokotuksen maksaa hoitava taho tai rokotettava itse. THL:n mukaan pneumokokkirokotuksella voidaan vähentää myös muiden 65 vuotta täyttäneiden riskiä sairastua pneumokokin aiheuttamiin tauteihin. [thl.fi]

Aloitteessa käytetty ilmaisu ”julkisesta rokotusohjelmasta puuttuva pneumokokkirokotus” ei siten ole täysin yksiselitteinen. Pneumokokkirokote kuuluu jo kansalliseen rokotusohjelmaan tietyille ikä- ja riskiryhmille. Aloitteen tarkoittama kunnan rahoittama rokotus olisi kansallista rokotusohjelmaa täydentävä järjestely niiden henkilöiden osalta, jotka eivät kuulu maksuttoman rokotuksen kohderyhmään.

Aloitteen väite, jonka mukaan lähes kaikissa muissa EU-maissa suositellaan pneumokokkirokotetta 65 vuotta täyttäneille, on liian yleistävä. Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ECDC:n rokotusaikataulu osoittaa, että maiden suositukset, ikärajat, käytettävät valmisteet, riskiryhmät ja julkinen rahoitus vaihtelevat. Useissa maissa on ikään perustuva suositus, mutta järjestelyä ei voida kuvata kaikissa maissa yhdenmukaiseksi. [ecdc.europa.eu], [vaccine-sc....europa.eu], [vaccine-sc....europa.eu]

Myöskään aloitteen väitettä noin 40 000 eläkeläisen vuosittaisesta pneumokokkitaudista Suomessa ei löytynyt tarkistetussa muodossa käytetyistä viranomaislähteistä. Lukuun saattaa sisältyä erilaisia hengitystieinfektioita tai keuhkokuumetapauksia, joista vain osa on pneumokokin aiheuttamia. Lukua ei tämän vuoksi ole perusteltua käyttää kunnan päätöksenteon tietopohjana ilman alkuperäistä tutkimus- tai tilastolähdettä.

THL:n aikaisemmassa arviossa on korostettu, että keuhkokuumetta aiheuttavat monet virukset ja bakteerit ja että pneumokokkirokote suojaa vain osaa pneumokokkien alatyypeistä. Kyseisessä vuoden 2016 arviossa rokotteen suojaa kaikkea keuhkokuumetta vastaan pidettiin rajallisena, vaikka rokotteella todettiin olevan hyödynnettävissä olevaa suojaa pneumokokin aiheuttamia vakavia tauteja vastaan, erityisesti riskiryhmillä. [blogi.thl.fi]

Mahdollista kunnan täydentävää rokotusmallia arvioitaessa olisi tämän vuoksi tarpeen rajata kohderyhmä tarkasti ja välttää päällekkäisyyttä kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvien maksuttomien rokotusten kanssa.

Vyöruusurokotus

Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttama sairaus, jonka esiintyvyys ja vaikeiden tautimuotojen riski kasvavat iän ja immuunipuutoksen myötä. Vyöruusuun voi liittyä pitkäkestoinen kiputila.

THL on esittänyt vyöruusurokotteen lisäämistä kansalliseen rokotusohjelmaan elin- ja kantasolusiirtopotilaille sekä hematologista syöpää sairastaville. Lisäksi THL on esittänyt ikäperusteisia rokotuksia 75-vuotiaille, jos rokote voidaan hankkia kohtuulliseen hintaan. Lopulliset päätökset kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvista rokotuksista tekee sosiaali- ja terveysministeriö. [thl.fi]

THL:n arvion mukaan vyöruusurokotuksilla voidaan tehokkaasti vähentää vyöruusua ja sen vaikeita tautimuotoja. THL on arvioinut, että 75-vuotiaiden ikäperusteisilla rokotuksilla voitaisiin ehkäistä heidän elinaikanaan noin 6 700 vyöruusutapausta ja 480 pitkittynyttä kiputilatapausta. Rokotteen sisällyttämiseen kansalliseen rokotusohjelmaan vaikuttavat kuitenkin olennaisesti rokotteen hankintahinta ja rokotusten kustannusvaikuttavuus. [thl.fi]

Aloitteen väite ”EU:n komissio suosittelee vyöruusurokotetta kaikille 65 vuotta täyttäneille” edellyttää korjaamista tai alkuperäisen lähteen esittämistä. Tarkistetuista lähteistä ei löytynyt Euroopan komission yleistä, kaikkia jäsenvaltioita koskevaa 65 vuoden ikärajaan perustuvaa vyöruusurokotussuositusta. Kansalliset rokotusohjelmat ja ikärajat ovat jäsenvaltioiden päätettävissä.

” Paras tapa ehkäistä vyöruusu on rokottaminen. Vyöruusurokote, jota kutsutaan myös herpes zoster -rokotteeksi, auttaa vähentämään vyöruusun kehittymisen riskiä ja vähentää komplikaatioiden todennäköisyyttä. Jotkin EU:n jäsenvaltiot suosittelevat vyöruusurokotteiden käyttöä tietyissä väestöryhmissä iän tai lääketieteellisen tilanteen perusteella. ” https://vaccination-info.europa.eu/fi/vy%C3%B6ruusu

Aloitteessa todetaan lisäksi, että vyöruusurokotteen olisi osoitettu vähentävän dementian ilmaantuvuutta 30 prosenttia. Väite on liian varma ja prosenttiluku poikkeaa tarkistetusta keskeisestä tutkimuksesta. Vuonna 2025 Nature-lehdessä julkaistussa Walesin rokotusohjelmaan perustuvassa luonnollisessa koeasetelmassa elävää heikennettyä vyöruusurokotetta saaneilla todettiin noin viidenneksen pienempi todennäköisyys saada uusi dementiadiagnoosi seitsemän vuoden seurannassa. Tutkimus ei koskenut aloitteessa nimettyä Shingrix-valmistetta eikä yksinään osoita, että vyöruusurokotetta tulisi käyttää dementian ehkäisyyn. [nature.com], [med.stanford.edu]

Toisessa tutkimuksessa rekombinanttirokotteen saaneilla havaittiin kuuden vuoden seurannassa pienempi dementiariski kuin elävää rokotetta saaneilla. Kyse oli rokotteiden välisestä havaintoaineistoon perustuvasta vertailusta, ei suorasta osoituksesta siitä, että rokote estäisi dementiaa suhteessa rokottamattomuuteen. [nature.com]

Vyöruusurokotuksen mahdollista vaikutusta dementiariskiin voidaan siten pitää tutkimuksellisesti kiinnostavana havaintona, mutta nykyisen näytön perusteella sitä ei ole asianmukaista esittää varmistettuna 30 prosentin ehkäisyvaikutuksena tai kunnan rokotuspäätöksen ensisijaisena perusteena.

RSV-rokotus

RSV eli respiratory syncytial virus aiheuttaa hengitystieinfektioita. Vakavan taudin riski voi korostua pienillä lapsilla, ikääntyneillä ja henkilöillä, joilla on tiettyjä perussairauksia tai immuunipuutos. Suomessa on saatavilla aikuisille tarkoitettuja RSV-rokotteita, mutta saatavilla oleminen ei sellaisenaan merkitse rokotteen kuulumista kansalliseen rokotusohjelmaan. [thl.fi]

Aloitteen perustelumuistiossa kuvattu Palkon arvio näyttää sekoittavan toisiinsa aikuisten RSV-rokotteet ja pienten lasten RSV-infektioiden ehkäisyyn käytettävät pitkävaikutteiset monoklonaaliset vasta-aineet. Palveluvalikoimaneuvoston vuonna 2026 hyväksymä klesrovimabisuositus koskee rajattuja alle yksivuotiaiden lasten ryhmiä, ei aikuisten RSV-rokottamista. Klesrovimabi ei myöskään ole rokote, vaan pitkävaikutteinen monoklonaalinen vasta-aine. [palveluvalikoima.fi], [palveluvalikoima.fi], [palveluvalikoima.fi]

Näin ollen aloitteessa esitettyä perustelua siitä, miksi Suomessa ei olisi aikuisten RSV-rokotussuositusta, ei voida vahvistaa siinä mainitun Palkon aineiston perusteella. Aikuisten RSV-rokotuksen väestötasoisen käytön arviointiin tarvittaisiin erillinen ajantasainen kansallinen asiantuntijakannanotto kohderyhmästä, vaikuttavuudesta, turvallisuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta.

Koska aloitteen tekijäkin päätyy siihen, ettei RSV-rokotteen sisällyttämiselle kunnan vapaaehtoiseen rokotusjärjestelyyn ole tällä hetkellä riittäviä perusteita, RSV-rokotusta ei ole perusteltua sisällyttää mahdolliseen jatkoselvitykseen ilman uutta kansallista suositusta tai muuta toimivaltaisen terveysviranomaisen arviota.

Kustannusarvioiden tarkastelu

Aloitteen kustannuslaskelmat ovat alustavia ja perustuvat oletuksiin kohderyhmien koosta, 50 prosentin osallistumisasteesta, rokotevalmisteista ja vähittäismyyntihinnoista. Laskelmissa ei ole otettu huomioon kaikkia mahdollisia kustannuksia, kuten rokotteiden tilaamista, säilytystä, reseptien laatimista, rokottamistyötä, ajanvarausta, kirjaamista, raportointia, hävikkiä ja mahdollisia palveluntuottajan veloituksia.

Tarkistettuja laskelmia rokottamisen kustannusvaikutuksista aloitteessa esitetyillä esimerkeillä

         Pneumokokkirokotteen ilmoitetulla 94,07 euron hinnalla 700 rokotteen kustannus olisi 65 849 euroa. Jos seuraavina kolmena vuonna rokotettaisiin vuosittain 15 henkilöä, lisäkustannus olisi noin 4 233 euroa ja neljän vuoden kokonaiskustannus noin 70 082 euroa.

         Vyöruusurokotuksen ilmoitetulla 424 euron annosparin hinnalla 275 henkilön kustannus olisi 116 600 euroa

         Jos seuraavien kolmen vuoden kustannus olisi aloitteessa ilmoitettu 19 104 euroa, 75 vuotta täyttäneiden kokonaiskustannukseksi muodostuisi 135 704 euroa

         Jos 65 vuotta täyttäneiden ryhmässä rokotettaisiin 700 henkilöä, kustannus olisi 296 800 euroa. Kun tähän lisätään 19 104 euroa, kokonaiskustannus olisi 315 904 euroa

Laskelmat on lisäksi päivitettävä mahdollisen päätöksenteon yhteydessä käyttäen ajantasaisia väestötietoja, hankintahintoja ja palveluntuottajien tarjouksia. Valmisteen valinnan tulee perustua terveydenhuollon ammattilaisen arvioon ja voimassa oleviin suosituksiin, minkä vuoksi kunnan valmistelussa ei ole tarkoituksenmukaista nimetä yksittäistä kaupallista rokotevalmistetta.

Käytännön toteuttaminen ja tietosuoja

Rokotteen määrääminen, rokotuskelpoisuuden arviointi, rokottaminen, rokotteen säilytys ja rokotustiedon kirjaaminen ovat terveydenhuollon tai lääkehuollon ammattitoimintaa. Aloitteessa mainittu yksittäisen lääkärin tai palveluntuottajan alustava valmius osallistua järjestelyyn ei vielä muodosta kuntaa tai palveluntuottajaa sitovaa sopimusta.

Jos kunta toimisi ainoastaan kustannusten rahoittajana, toteutus tulisi järjestää siten, ettei kunnalle välity tarpeettomasti yksittäisten henkilöiden terveystietoja. Kunta voisi saada järjestelyn seurantaa varten esimerkiksi palveluntuottajan laskutukseen perustuvia koontitietoja, mikäli henkilöt eivät olisi niistä tunnistettavissa. Tarkka tietosuojan, rekisterinpidon, lääkehuollon, potilasvakuutuksen, vastuiden ja laskutuksen järjestely edellyttäisi sopimista toimivaltaisen terveydenhuollon palveluntuottajan kanssa sekä oikeudellista arviointia.

Ennen mahdollista toteutusta olisi lisäksi varmistettava:

         kunnan toimivalta ja päätöksenteon oikea toimielin

         kohderyhmän objektiiviset ja yhdenvertaiset valintaperusteet

         kansallisen rokotusohjelman ja kunnan rahoittaman järjestelyn yhteensovittaminen

         hankintalainsäädännön soveltuminen

         terveydenhuollon palveluntuottajan vastuut

         rokotustietojen kirjaaminen potilastietojärjestelmään ja valtakunnallisiin tietojärjestelmiin

         kustannusten seuranta ja testamenttivarojen käytön raportointi.

Kokonaisarvio

Aloitteen tavoite ikääntyneen väestön sairastavuuden ehkäisemisestä ja hyvinvoinnin edistämisestä on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden mukainen. Aloitteessa käsiteltyjen kolmen rokotteen asema, tutkimusnäyttö ja kansalliset suositukset poikkeavat kuitenkin toisistaan merkittävästi.

Pneumokokkirokote kuuluu jo kansalliseen rokotusohjelmaan erikseen määritellyille ryhmille, ja mahdollinen kunnan rahoittama järjestely olisi tätä ohjelmaa täydentävä. Vyöruusurokotteen lisäämisestä kansalliseen rokotusohjelmaan on THL:n esitys, jossa ikäperusteiseksi kohderyhmäksi on esitetty 75-vuotiaita rokotteen kohtuullisen hankintahinnan edellytyksellä. RSV-rokotteen laajasta tarjoamisesta ikääntyneille ei käytettävissä olevan aineiston perusteella ole vastaavaa kansallista suositusta.

Aloitteen perusteella ei ole vielä mahdollista tehdä lopullista päätöstä rokotusten rahoittamisesta. Ennen mahdollista jatkovalmistelua tarvitaan THL:n asiantuntija- ja oikeudellinen arvio, hyvinvointialueen tai muun terveydenhuollon palveluntuottajan kanta sekä ajantasainen kustannus- ja toteuttamisselvitys. Tämä siinä tapauksessa jos päätettäisiin edistää aloitetta lähettämällä se jatkovalmisteluun.

On selkeämpää todeta, ettei aloitteessa esitettyä kolmen rokotteen kokonaisuutta ole käytettävissä olevien kansallisten suositusten, kustannustietojen ja toteuttamisedellytysten perusteella tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön esitetyssä muodossa. Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että edellä annettu selvitys merkitään vastaukseksi aloitteeseen ja aloite todetaan loppuun käsitellyksi. Kansallisen rokotusohjelman ja ikääntyneille annettavien rokotussuositusten kehittymistä seurataan osana kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä. Rokotusten kustantaminen kunnan omalla rahoituksella olisi samalla merkittävä ennakkotapaus, koska tällöin kunta rahoittaisi kansallista linjausta edellyttävää terveydenhuollon toimintaa. Kunnan ei ole myöskään tarkoituksenmukaista omaksua aloitteen perusteluissa esitettyjä lääketieteellisiä perusteluita omaksi kannakseen.

Esittelijä Kunnanjohtaja Harri Nissinen

Päätösehdotus

Päätös